Tietoa kalenteripäivistä
1.1. Uudenvuodenpäivä on kirkkovuoden merkkipäivänä Jeesuksen ympärileikkauksen ja nimenannon päivä.
6.1. Loppiainen, joka nykyään on joulunajan viimeinen pyhäpäivä, oli ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina Kristuksen syntymäjuhla. Kun joulu vakiinnutettiin 300-luvulla nykyiselle paikalleen, tuli loppiaisesta Jeesuksen pakanoille ilmestymisen juhla ja kolmen itämaan tietäjän nimikkopäivä.
18.1. Kristittyjen ykseyden rukouspäivää ja rukousviikkoa vietetään, jotta edes kerran vuodessa muistaisimme pysähtyä rukoilemaan Jeesuksen kanssa.
27.1. Vainojen uhrien muistopäivää vietetään Auschwitzin vapautuksen päivänä. Päivän vieton taustalla on valtioneuvoston mm. Euroopan parlamentin suosituksen johdosta vuonna 2001 tekemä päätös.
Kynttilänpäivää on alkuaan vietetty helmikuun toisena päivänä. Nykyään se on helmikuun 2. ja 8. päivän välinen sunnuntai tai jos laskiaissunnuntai osuu tälle päivälle, edellinen sunnuntai. Päivän kirkollinen vietto palautuu 400-luvulle, jolloin sen aiheeksi vakiintui Neitsyt Marian kiitosuhri temppelissä 40 päivää Jeesuksen syntymän jälkeen. Päivän nimi on peräisin 800-luvulta, jolloin kirkossa ruvettiin tänä päivänä vihkimään kynttilät koko vuoden kirkolliseen käyttöön.
5.2. J.L. Runebergin päivä on vanhimpia kansallisia merkkipäiviämme. Ruotsinkielisten keskuudessa Runebergin päivä oli vakiintunut liputuspäivä jo 20- ja 30-luvulla. Suomalaisuuden Liitonkin mielestä se oli jo tuolloin päivä, jona “sopi liputtaa”. Almanakassa Runebergin päivä on ollut merkittynä vuodesta 1950.
6.2. Saamelaisten kansallispäivä, vuoden 1917 Trondheimin saamelaiskokouksen vuosipäivä.
Laskiaissunnuntain ajankohta määräytyy pääsiäisen mukaan. Se on seitsemän viikkoa ennen pääsiäispäivää. Nimitys tulee paastoon laskeutumisesta.
Laskiaistiistai on Suomessa vain keskitalven iloinen juhla, mutta katolinen maailma viettää tätä päivää, iloisesti sekin, karnevaalien merkeissä viimeisenä lihansyöntipäivänä ennen pääsiäispaastoa (carne vale = hyvästi liha).
14.2. Ystävänpäivä, Valentinuksen päivä, on sydänten juhla. Valentinus-legendat yhdistetään tavallisesti 200-luvulla marttyyrikuoleman kohdanneeseen Ternin piispaan. Roomalaiset viettivät helmikuun puolivälissä lupercalia-juhlaa, ja siksi kristillinen kirkko halusi sijoittaa pyhimyskalenterissaan Valentinus-marttyyrin päivän samaan ajankohtaan. Pyhä Valentinus on sittemmin katolisissa pyhimystarinoissa rakastavaisten suojelija. Almanakkaan ystävänpäivä on merkitty vuodesta 1987 lähtien.
28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Elias Lönnrot allekirjoitti Kalevalan ensimmäisen painoksen esipuheen helmikuun 28. päivänä vuonna 1835. Almanakassa Kalevalan päivä on mainittu vuodesta 1950. Vuoden 1978 liputusasetuksessa Kalevalan päivästä tuli virallinen liputuspäivä ja suomalaisen kulttuurin päivä.
8.3. Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty Suomessa 1920-luvulta lähtien, mutta almanakassa se on ollut vasta vuodesta 1990.
Marian ilmestyspäivää vietetään maaliskuun 22. ja 28. päivän välisenä sunnuntaina tai jos tämä päivä on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina. Ennen vuotta 1955 Marian ilmestyspäivällä oli kiinteä päivämäärä 25. maaliskuuta.
19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä, liputuspäivä vuodesta 2007 lähtien.
Palmusunnuntai, pääsiäispäivää edeltävä sunnuntai, aloittaa piinaviikon. Päivän kirkollisena aiheena on Jeesuksen tulo Jerusalemiin kansan tervehtiessä häntä palmunoksin.
Pitkäperjantai, Jeesuksen ristinkuoleman muistojuhla.
Pääsiäispäivä. Päivän nimi viittaa paastosta pääsemiseen. Pääsiäinen on kirkollisista juhlista vanhin. Sitä on vietetty 100-luvun alkupuolelta lähtien, ja yhtä kauan on sen paikasta kiistelty. Nykyisen määrityksen mukaan pääsiäinen sattuu melkein aina maaliskuun 21. päivän jälkeisen täydenkuun jälkeiseksi sunnuntaiksi eli käytännössä välille 22.3. ja 25.4.
2. pääsiäispäivä, joka perustuu juutalaisten tapaan viettää pääsiäistä kahdeksanpäiväisenä juhlana, joka alkoi palmusunnuntaista.
8.4. Romanien kansallispäivä, on peräisin Lontoossa vuonna 1971 pidetystä ensimmäisestä kansainvälisestä romanikongressista. Kongressin avajaispäivää on vietetty romanien kansallispäivänä vuodesta 1990 lähtien.
9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä, vakiintunut liputuspäivä. Suomen kirjakielen luojan Mikael Agricolan (n. 1510–1557) muistopäivä hänen kuolinpäivänään. Päivä on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä. Almanakkoihin päivä on ollut merkittynä vuodesta 1960 lähtien, vuodesta 1980 lipunkuvalla varustettuna.
27.4. on kansallinen veteraanipäivä, vakiintunut liputuspäivä, sotaveteraaneille omistettu merkkipäivä, jota on vietetty vuodesta 1987 lähtien Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä.
1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä, on ollut asetuksella säädetty virallinen liputuspäivä vuodesta 1978. Toukokuun ensimmäistä ryhdyttiin 700-luvun lopulla viettämään pyhimykseksi julistetun abbedissa Valborgin muistopäivänä.
9.5. Eurooppa-päivä, jonka vietosta päätti Eurooppa-neuvosto vuonna 1985. Liputuspäivä vuodesta 2011 alkaen.
Helatorstai, Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivä. Nimi viittaa ruotsin helg-sanaan. Se on siis pyhä torstai 39. päivänä pääsiäisestä. Vanhin tieto helatorstaista on 300-luvulta.
12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä, on vakiintunut liputuspäivä hänen syntymäpäivänään. Päivä on ollut almanakassa vuodesta 1950, liputuspäivänä vuodesta 1952.
Äitienpäivä. Vuonna 1927 päätettiin vakiinnuttaa toukokuun toinen sunnuntai äitienpäiväksi. Se on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1947.
Kaatuneitten muistopäivä. Toukokuun kolmas sunnuntai on kaatuneitten muistopäivä, vietetty vuodesta 1940 lähtien. Vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1977 lähtien.
Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se on viimeinen pääsiäisjakson pyhistä ja ollut kirkon juhlakalenterissa 400-luvulta alkaen. Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamisen muistopäivä ja kristillisen kirkon ja seurakunnan syntymäpäivä.
4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä, virallinen liputuspäivä. Vuonna 1942 Mannerheim täytti 75 vuotta, ja eduskunta päätti, että marsalkan syntymäpäivä olisi vastedes puolustusvoimain lippujuhlan päivä.
5.6. Maailman ympäristöpäivä on vuodesta 1972 alkaen 5. kesäkuuta järjestetty UNEP:n vuosipäivä, jolloin kiinnitetään huomiota ympäristökysymyksiin.
Juhannuspäivä. Kesäkuun 24. päivä on keskiajalta lähtien ollut Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen syntymäjuhlan päivä, josta on tullut keskikesän juhla: juhannus, midsommar, mittumaari. Vuodesta 1955 lähtien juhannuspäivä on ollut kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai. Liputuspäiväksi sitä suositeltiin jo 1920-luvulla. Samoihin aikoihin pohdittiin myös Suomen lipulle omaa päivää. Tunnetuilta suomalaisilta kyseltiin mielipiteitä, ja ehdotukset asetettiin punnittaviksi. Juhannusta ehdotti kirjailija Maila Talvio.
6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä, hänen syntymäpäivänään heinäkuun kuudentena (v. 1878). Vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1992 alkaen.
10.7. Helene Schjerfbeckin päivä, Suomen kuvataiteen päivä, maamme arvostetuimman naistaidemaalarin syntymäpäivä on myös Suomen kuvataiteen päivä ja sisäministeriön suosittelema liputuspäivä.
27.7. Unikeonpäivä on vanha kristillinen merkkipäivä luolassa nukkuneiden seitsemän vainoa paenneen Efesoksen marttyyrin muistoksi. Päivän ruotsin- ja saksankieliset nimet kertovatkin näistä nukkujista: sjusovardagen ja Siebenschläfertag. Suomen unikeko-sanan on arveltu liittyvän unenhaltijaa tarkoittaviin sanoihin unikeko ja unikakkias. Suomalainen erikoisuus on tämän päivän muotoutuminen tänä aamuna pitkään nukkuneen nimikkopäiväksi. Häntä sitten nukuttaakin koko vuoden.
Koulujen aloittamispäivä on sisäministeriön suosittelema liputuspäivä jonka päivämäärä vaihtelee kuntakohtaisesti.
26.8. Suomen luonnon päivä. Suomalainen hyvinvointi ja terveys sekä identiteetti ja varallisuus kumpuavat kauniista luonnostamme. Suomen luonnon päivä on sisäministeriön suosittelema liputuspäivä
5.9. Yrittäjän päivää on vietetty Suomessa 1990-luvulta lähtien, ja päivän vietto on laajentunut valtakunnalliseksi tapahtumaksi. Vuonna 2008 Helsingin yliopisto katsoi, että päivä on kyllin vakiintunut, ja päätti merkitä sen almanakkaan vuodesta 2010 alkaen. Päivä ei ole liputuspäivä.
Mikkelinpäivä, enkelien päivä. 400-luvulta lähtien on syyskuun 29. päivä omistettu ylienkeli Mikaelille. Nykyään, jos 29.9. on arkipäivä, vietetään mikkelinpäivää lähinnä seuraavana sunnuntaina.
1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä. Miina Sillanpää oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja, jonka työn jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Poliittisen uransa ohella Miina Sillanpäällä oli myös lukuisia vapaaehtoisia toimia ja tehtäviä, koska hän tarttui moniin yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisten aseman parantamiseen. Hän toimi aktiivisesti palvelijattarien oikeuksien ja työolojen parantamiseksi, otti kantaa työssäkäyvien naisten asemaan ja perheoloihin, perusti ensikoteja yksinhuoltajaäideille ja heidän lapsilleen sekä kiinnitti huomiota vanhusten asemaan yhteiskunnassa. Sisäministeriön suosittelema liputuspäivä.
10.10. Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä kirjailijan syntymäpäivänä (v. 1834). Liputuspäivänä tämä päivä on ollut 50-luvulta.
24.10. YK:n-päivä. YK:n kunniaksi liputetaan 24.10. Päivä on ollut almanakoissa merkittynä vuodesta 1968, liputuspäivänä vuodesta 1987.
24.10. Rukouspäivä. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.
Pyhäinpäivää on vuodesta 1955 lähtien vietetty lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.
6.11. on ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä, vakiintunut liputuspäivä kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä (v. 1632). Päivää vietettiin ensi kertaa vuonna 1908.
Isänpäivä, marraskuun toinen sunnuntai, liputuspäivä. Päivä on äitienpäivän tapaan Amerikasta lähtöisin. Siellä sitä on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 1910. Suomalaiseen almanakkaan isänpäivä otettiin vuonna 1970. Liputuspäiväksi sitä suositeltiin 70-luvun lopulla, mutta vasta vuodesta 1987 lähtien se on katsottu vakiintuneeksi liputuspäiväksi.
20.11. Lapsen oikeuksien päivä. YK:n yleiskokous suositteli vuonna 1954, että kaikki maat alkaisivat viettää kansainvälistä lasten päivää. Päivän vietto vaihtelee maittain, mutta virallisena merkkipäivänä pidetään marraskuun 20. päivää. Tuona päivänä yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen vuonna 1959. 30 vuotta myöhemmin, vuonna 1989, yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen. Sopimukseen ovat liittyneet kaikki YK:n jäsenmaat Yhdysvaltoja, Somaliaa ja Etelä-Sudania lukuunottamatta. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991. Kansainvälistä lasten päivää kutsutaan Suomessa myös lapsen oikeuksien päiväksi. Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lasten erityisiä tarpeita ja etua. Sopimuksen tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen ydinkäsitteeseen: oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, oikeus suojeluun ja huolenpitoon sekä oikeus osallistua. Sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat syrjinnän kielto, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä oikeus osallistua ja tulla kuuluksi. Sisäministeriön suosittelema liputuspäivä.
Ensimmäinen adventtisunnuntai, kirkkovuoden alku. Vietetään aikaisintaan 27.11. ja viimeistään 3.12. (nimitys tulee latinan sanasta adventus = tuleminen).
6.12. Itsenäisyyspäivä. Liputuspäivä, jota on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Virallinen juhla- ja vapaapäivä siitä tuli vuonna 1929.
8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Liputuspäivä vuodesta 2011 alkaen.
25.12. Joulupäivä. Kristikunnassa on joulukuun 25. päivää vietetty Kristuksen syntymäjuhlana 300-luvulta lähtien. Jeesuksen syntymää ei Uuden Testamentin perusteella kuitenkaan voi ajoittaa millekään määräpäivälle. Syntymävuosikin poikkeaa muutamalla vuodella ajanlaskumme nollapisteeksi valitusta Jeesuksen syntymästä. Kirkko halusi joka tapauksessa ajoittaa joulun lähelle talvipäivänseisausta, koska sillä haluttiin korvata vanha roomalainen voittamattoman auringon juhla.
26.12. Tapaninpäivä, kuoliaaksi kivitetyn marttyyri Stefanuksen muistopäivä, joka on ollut Suomessa erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä.
27.12. Apostoli Johanneksen päivä. Joulukuun 27. päivä on ollut omistettu Apostoli Johannekselle, joka kirkon perinteessä on samastettu neljännen evankeliumin kirjoittajaan. 3. joulupäivä muutettiin v. 1772 arkipäiväksi. Nykyään sitä juhlitaan päivän osuessa sunnuntaille.
28.12. Viattomien lasten päivä. Vielä muutama sata vuotta sitten joulua vietettiin nelipäiväisenä, ja viimeinen näistä joulun pyhistä on säilynyt mainintana kalenterissa. 28.12. on viattomien lasten päivä Betlehemin lastenmurhan muistoksi. Nykyään sitä juhlitaan päivän osuessa sunnuntaille.